Pakko ylistää mun keittiötä tässä välissä. Se on mulle just sopiva, kaikki heleposti käen ulottuvilla. Mun tarpeisiin sopiva. Mää en oikeestaan tykkää ruuanlaitosta, se on vaan pakollinen kotityö ja kaikista eniten ehkä maailmassa en tykkää tiskaamisesta, hyi. Tiskatessa käet mennee ihan karrelle ja sormenpäät halkeilee veessä lilluttamisesta, mikä ei lankojen ja kankaitten kanssa puuhailevalle oo mitenkään hyvä. Mutta wife´s gotta do what a wife´s gotta do. Mutta just siks, että mun elämä ei pyöri keittiössä enempää ku pakollista, mun keittiö varmaan onki niin ihana. En ossaa olla vailla enempää :)
Tässä tänä päivänä. Päivän tiskihomma on vielä tekemättä; ja aivan sujuvasti voin keksiä muuta tekemistä niin kauan ku on ihan pakko se tehä.
Tässä sitte keittiön pirtin puoli. Kermanväriset kalusteet on ollu täällä vanahastaan, tiskipöytään vaihettiin vain liimapuulevystä kansi, ku entinen alumiinilla päällystetty oli hankala pitää puhtaana ja aika epätasanenki. Viheriät kalusteet on hankittu tältä seutuvilta, ei samasta paikasta kylläkää. Tuohonki alakaappiin vaihettiin pöytälevy ja maalattiin. Nurkkakaapin mies teki mun toiveesta ja voi pojat, että sinne mahtuu kaikkee :D Ovi on nyt sujutuksessa, ku se on jostai autiotalosta saatu, niin oli vääntyny kosteassa. Ja kaappi on maalattu vasta kertaalleen. Se on tehty muuten talon entisen kylymän etteisen kattopaneeleista.
Ja sittehä mulla on ihana ruokakomero. Tässä paikalla oli ysärillä rakennettu vessa ja sauna, joista saunan osuus on nyt vessana, ovi saunaan oli tuossa paahtimen ja mikron välissä (toki tässä on uus seinä nyt). Nuo kaapit on vanahat keittiönkaapiston yläkaapit, käännettiin ne vain ylösalasin, niin saatiin kaikille purnukoille tillaa. Tuota hyllykköä vastapäätä on sitte nykysin nuo kylymälaitteet.
Kuten ehkä joku tarkka kuvista on jo ihimetellyki, niin meillä on listotushommat menossa just. Pitäs joutaa niitä maalaileen...
Tässä keittiön vaiheita:
Noin vuosi ennen muuttoa. Nuo keittiökaapit (ysäriä) oli paikollaan varmaan parisen vuotta vielä muuton jäläkeenki. Tuo jääkaapihommeli vaihtu heti isompaan kaappiin ja pakastinkaappiin, ja ne oli nykysen nurkkakaapin paikalla.
Yhessä vaiheessa hella oli ikkunan tällä puolella. Hyllyllä piti säilytellä käyttötarpeita, ku kaappeja oli vielä aika vähän. Tuon hyllyn haluan vielä uunin viereen kahavinkeittimen yläpuolelle.
No kai nämäki on keittiön vaiheita... Tuolla pakkaslukemalla yks vuosi kellari meni pakkaselle ja jouvuttiin hätäsesti kuoriin ja esikeittään ja pakastaan kaikki perunat ja porkkanat. Pari päivää aamusta iltaan oli tulet hellassa ja kuorittiin ja pilkottiin ja pussitettiin... Mutta eipä tullu kylymä pirttiinkään!
Keittiössä kuitenki tapahtuu:
Edustakoon tämä kuva nyt mun ruuanlaittamuksia. Tässä on ite vuohenmaijosta tehtyä halloumia ja tulihan hyvvää! Tosin ku mää en käytä mittää lisäaineita, jotka vaikuttaa koostumukseen niin tämä meinaa aina levitä paistaessa, mutta hokasinpa, että pikkulettupannulla eli seiskapannulla saa nätin muotosia. Mää oon muutenki semmonen ruuanlaittaja, etten usko ohjeita juuri koskaan. Aina pittää säveltää ja useimmiten onnistun kyllä, isältä peritty taju siitä, mitkä maut yhteen soppii :) Aiheeseen liittymättä, isä hoiti mua ja velipoikaa kotona kasarilla (80-luvulla) ja laitto tietysti aina ruuatki, sieltä se mullekin on tullu se taju.
Keittiössä säännöllisesti vierailevat tietysti nämäki. Joko näin...
... tai joskus jopa näin.
Ja vielä ilouutinen: Aurinko on tullu tällekki puolen järviä jo kurkistelleen!
