tiistai 10. huhtikuuta 2018

Aamuihiminen

Mää oon kyllä tainnu ehkä ennenki laitella aamukuvia, mutta ku se on aika, jollon on rauhallista ja kaikki on niin kaunista. Minä ja kissat ollaan herällä.


Ennen tätä kuvvaa olin jo kerenny juua kahavit, lapioija roskapöntön esille roskakuskia varten tuolla kankaalla, laasta portaat ja hoitaa kanat ja kissat. Eläkä koske nuihin ovilistoihin, ne on vastamaalatut!


Nämäki alakaa heti aamusta kääntää ittiään aurinkoon päin.

Aamusin ylleesä teen neulomistöitä tai neulon jotaki omia, jos sattuu olemaan kesken (tai onhan niitä aina montaki, mutta kaikki ei välttämättä akuutteja). Sitte käyn lypsyllä ja kanalassa, tänä aamuna siis poikkeuksellisesti kävin jo kanalassa. Sittepä onki vuorossa joko uunien lämmitys tai suoraan ompelutöitten alottaminen, tännään uunit eka. Ainiin ja ennen töitä vielä pyykkihommat ja joskus tiskit, jota on yritetty lapsille hoijettavaksi, mutta usein seki mulle jää...


Kevväinen aamuinen pöytä ja ikkuna, koska...

Kevväisin meillä on joka paikka täynnä nuita kasvatuspurkkeja; näissä on vesimelonia, chiliä ja kasvihuonekurkkua, tuossa jauheliharasiassa vihanneskrassia ja ikkunalla hyllyssä vas. reunassa korianteria, kukon vieressä persiljaa ja saviruukussa basilikaa. Noh, on tässä muutaki joka päivä ajankohtasta: korissa on tuoreet munat ja otin vanhemmat kuppiin, että tullee käytettyä pian, vanahanneet puurohiutaleet oottaa, että keitän tännään kanoille mustikkapuurua, ne tykkää siitä hirviästi. Kuivamassa on pari jo kuivahtanutta tortillapohjaa, vuohille. Niin ja koska mun luonnonmukaset hellemmät keinot ei auttanu tällä kertaa poskionteloihin, hyllyssä on antibiootit :( Voi, niistä vois tehä ihan kokonaisen jutunki, mutta jos en.

Ja lunta on edelleen ihan reilusti se 60cm, että ihan ei vielä tartte hättäillä haravoinnin kans.

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Ei tuu kessää!

Iha älytöntä tuo lumentulo!


Navetan katolta piti käyvä vielä puottaan, ettei tipu katto alas; hankalampi purkaa sieltä tavaran seasta ku tästä suoraa paikoltaan. Navettaa aletaan pikkuhilijaa purkamaan ja vaihtaan hirttä ja valaan uutta lattiaa. Ei vielä ens talaveksi kuitenkaa pääse meiän tytöt uuteen kottiin.



Joka paikkaan pittää kaivautua taas. Poloku kanalalta.

Oli tuossa pääsiäisenä sentään muutama aurinkoinenki päivä, niin ehittiin tehä tämmösiä pääsiäisasetelmia.





Rannasta vähän karsittiin. Sen verran, että on taas tarpeeksi saunapuuta. Ens vuonna lissää.
Oikeen tehokasta liikuntaa tästäki teki se, että uppos persuksia myöten hankeen, ku astu kelekan urasta pois... Kuvista ei saa tojellista käsitystä kuin palijo lunta on.

Muita pikkuhommia on ollu



Tämmöstä. Kanalan ikkunoitten puhistusta. Nämä on naapurikunnasta palaneesta navetasta.



Oon myös opetellu parisen kuukautta hevostenhoitua. Tässä toinen hoidokki <3 jolla päästiin pääsiäisajelullekin. Kaikkia pittää mieli avoimena opetella, ku koskaan ei tiiä jos niistä taidoista on joskus hyötyäki.

Sisällä talossa on menossa edelleen listotushommia.

Esikasvatuksetki sain vihdoin laitettua, monta viikkua myöhemmin ku ylleesä oon laittanu. Mutta eipä ne kauhiasti ois varmaan ehtinykää kasvaa, ku on ollu sisällä vaan kuutisentoista astetta eikä aurinkokkaa oo paistellu.

Laitoin:
- tomaattia (Moneymaker)
- keräkaalia, ruusukaalia, parsakaalia
- köynnöskrassia, punahattua
- samettikukkia taas karkottajiksi
- kesäkurpitsaa ja Halloween-kurpitsaa
- persiljaa ja korianteria ikkunalle
- salaatteja ja kauroja eläimille

Nyt on aika maltillisesti näitä kasvatuksia, koska joku saattaaki muistaa, että viime kesänä meiän ruokapellon valtasi valvatti. Meiän on siis taisteltava sitä vastaan ja piettävä kesannolla se pelto, koska mää en laita myrkkyjä peltoon. Kuulostas, että molemmilta puolilta meiän peltoa kuitenki myrkytettään tulevana kesänä, joten meillä mietinnässä, mihin omat saahaan kasvaan turvaan... Onneksi meiän kaikkien pellot laskee järveen päin (! onneksi meille syöjille, ei järvelle!), joten myrkyt valluu poispäin meiän pellosta. Mutta ei se silti hyvälle tunnu.

Tulis nyt ees vähän kevväämpi.

torstai 1. helmikuuta 2018

Henna(n) keittiössä

Pakko ylistää mun keittiötä tässä välissä. Se on mulle just sopiva, kaikki heleposti käen ulottuvilla. Mun tarpeisiin sopiva. Mää en oikeestaan tykkää ruuanlaitosta, se on vaan pakollinen kotityö ja kaikista eniten ehkä maailmassa en tykkää tiskaamisesta, hyi. Tiskatessa käet mennee ihan karrelle ja sormenpäät halkeilee veessä lilluttamisesta, mikä ei lankojen ja kankaitten kanssa puuhailevalle oo mitenkään hyvä. Mutta wife´s gotta do what a wife´s gotta do. Mutta just siks, että mun elämä ei pyöri keittiössä enempää ku pakollista, mun keittiö varmaan onki niin ihana. En ossaa olla vailla enempää :)


Tässä tänä päivänä. Päivän tiskihomma on vielä tekemättä; ja aivan sujuvasti voin keksiä muuta tekemistä niin kauan ku on ihan pakko se tehä.


Tässä sitte keittiön pirtin puoli. Kermanväriset kalusteet on ollu täällä vanahastaan, tiskipöytään vaihettiin vain liimapuulevystä kansi, ku entinen alumiinilla päällystetty oli hankala pitää puhtaana ja aika epätasanenki. Viheriät kalusteet on hankittu tältä seutuvilta, ei samasta paikasta kylläkää.  Tuohonki alakaappiin vaihettiin pöytälevy ja maalattiin. Nurkkakaapin mies teki mun toiveesta ja voi pojat, että sinne mahtuu kaikkee :D Ovi on nyt sujutuksessa, ku se on jostai autiotalosta saatu, niin oli vääntyny kosteassa. Ja kaappi on maalattu vasta kertaalleen. Se on tehty muuten talon entisen kylymän etteisen kattopaneeleista.


Ja sittehä mulla on ihana ruokakomero. Tässä paikalla oli ysärillä rakennettu vessa ja sauna, joista saunan osuus on nyt vessana, ovi saunaan oli tuossa paahtimen ja mikron välissä (toki tässä on uus seinä nyt). Nuo kaapit on vanahat keittiönkaapiston yläkaapit, käännettiin ne vain ylösalasin, niin saatiin kaikille purnukoille tillaa. Tuota hyllykköä vastapäätä on sitte nykysin nuo kylymälaitteet.

Kuten ehkä joku tarkka kuvista on jo ihimetellyki, niin meillä on listotushommat menossa just. Pitäs joutaa niitä maalaileen...

Tässä keittiön vaiheita:


Noin vuosi ennen muuttoa. Nuo keittiökaapit (ysäriä) oli paikollaan varmaan parisen vuotta vielä muuton jäläkeenki. Tuo jääkaapihommeli vaihtu heti isompaan kaappiin ja pakastinkaappiin, ja ne oli nykysen nurkkakaapin paikalla.


Yhessä vaiheessa hella oli ikkunan tällä puolella. Hyllyllä piti säilytellä käyttötarpeita, ku kaappeja oli vielä aika vähän. Tuon hyllyn haluan vielä uunin viereen kahavinkeittimen yläpuolelle.




 
No kai nämäki on keittiön vaiheita... Tuolla pakkaslukemalla yks vuosi kellari meni pakkaselle ja jouvuttiin hätäsesti kuoriin ja esikeittään ja pakastaan kaikki perunat ja porkkanat. Pari päivää aamusta iltaan oli tulet hellassa ja kuorittiin ja pilkottiin ja pussitettiin... Mutta eipä tullu kylymä pirttiinkään!

Keittiössä kuitenki tapahtuu:


Edustakoon tämä kuva nyt mun ruuanlaittamuksia. Tässä on ite vuohenmaijosta tehtyä halloumia ja tulihan hyvvää! Tosin ku mää en käytä mittää lisäaineita, jotka vaikuttaa koostumukseen niin tämä meinaa aina levitä paistaessa, mutta hokasinpa, että pikkulettupannulla eli seiskapannulla saa nätin muotosia. Mää oon muutenki semmonen ruuanlaittaja, etten usko ohjeita juuri koskaan. Aina pittää säveltää ja useimmiten onnistun kyllä, isältä peritty taju siitä, mitkä maut yhteen soppii :) Aiheeseen liittymättä, isä hoiti mua ja velipoikaa kotona kasarilla (80-luvulla) ja laitto tietysti aina ruuatki, sieltä se mullekin on tullu se taju.


Keittiössä säännöllisesti vierailevat tietysti nämäki. Joko näin...


... tai joskus jopa näin.

Ja vielä ilouutinen: Aurinko on tullu tällekki puolen järviä jo kurkistelleen!

lauantai 13. tammikuuta 2018

Kevät on virallisesti alakanu!

Meillä se ainaki alako ihan virallisestiki, nimittäin kanat oli putkauttanu ekan munan!
Mietin myös jo kasvatuksia. Onneksi olin niin viksu, että kannettiin kellariin pari multasäkkiä kasvihuoneesta, ettei ne jäävy. Meinasin laittaa yhen sipulin, joka oli itäny ja jos kokkeilis lähtiskö salaatti jo. Meillä kuitenki pietään liesituulettimessa valoa yötki, kun muuten ei nää ees vessaan mennä. Ainii, ja kannoille jos kauraa iättäs! Kiitokseksi :)



Ulos ku kattoo nii ei ehkä heti uskos, että on kevät XD Tämmösiä tunneleita on jokkaiseen rakennukseen, jossa pittää ussein käyvä. Kaikkiin ei oo jaksanu kaivaa...



Kiikkuunki on tullu patjat.

Aurinkoista kevättä!

maanantai 8. tammikuuta 2018

Kesää talven keskelle

Ulukona -12, sisällä +16

Ku tämä on nyt tämmöstä öllöttämistä, ettei mittään merkittävää tapahu ja tiiän, että siellä ruuvun toisella puolen ootellaan hengitystä piätellen, millon taasen tullee uus juttu, niin... Minäpä laitan nyt pikkusen muisteloita menneiltä vuosilta, niistä jutuista, joita on sattunu muistaan ja ehtiin kuvata.





 Tässä nyt parissa kuvassa neiti nauttii kesästä maalla. Ylemmässä mitataan rannassa kasvavaa vaahteraa (jonka jänikset monena vuonna kerkesivät napostella). No nyt se on semmonen kolomisen metriä korkia, viime kesänä yks haara näytti kuivuvan, saa nähä joutuuko sahaan pois.
Alemmassa sitte kuistilla muuten vain pihaleikkejä maalla. Nämä kuvat vuosilta ennenku asuttiin täällä.



Aittojen välliin tein pikkusen kukkapenkin sinä kesänä ku muutettiin. Tässä vielä on elossa tuoki vanha pihlaja, jota lapset piti kiipeilypuuna ja olihan se komiaki. Se kaatu eka syksynä, tai oikeestaan se ei kaatunu vaan sen päälle kaatu 80-vuotias kuusi ja se halakes keskeltä ja oli pakko karsia kokonaan pois. Nyt oon yrittäny kantoon kasvattaa uutta, mutta jostain syystä ne alut tuntuu aina kuoleentuvan.



Tässä sitte maallemuuttamisen hauskuus! Tytär sai eka kesänä lahjaksi mummulta ja papalta trampan. Tässä paikalla on nyt kanala.

Rakennusaikana minä oon yrittäny aina jotenki inhimillistää tätä kaaosta kaikkien kannalta, tässä muutama juttu...



Mikä sen hauskempaa lämpimänä kesäiltana ku levittää rinteeseen rakennusmuovi ja pesuainetta ja kaataa vettä ja lapset perrään.



Keskeneräselle ikkunalle vähän kaunistusta pellosta.



Sinnikkäästi oon myös joka kesä sijottanu kesäkukkia johonki koloseen (missä ne ei ois kauhiasti isännän hommien haittona)
Lisäksi meillä on ollu myös vaihtuva taidenäyttely etteisen seinillä, lasten koulukuviksen töitä. Monenlaisessa vaiheessa :D Tässä mm. kesken seinän laudottaminen, kun lautaa ei ihan kannata asioikseen lähtä 150km lenkkiä hakemaan, ku eihän tässä hevosen selässä olla.

 

Ja seuraavanlaista aktiviteettia...



Tässä on kauppa etteisen perustuksilla.



Viemärin kaivatuksen jälille sai ison valtaväylän kuorkeille ja muille vehkeille. Ja muistaakseni tässäki toimi jonku sortin kauppa.



Läjistä ja muista rakennusvaiheista on otettu kaikki irti :)





Purkutavaraaki on hyödynnetty. Ulkoverhouspaneeleista sai näppärästi rakennettua hevostallin. Ja edelleen keskeneräsen puumajan, joka mahtaa joutua ens kesänä purettavaksi, ku ei se näytä etenevän...




Aktiviteetteihin on osallistunu kiitettävästi myös ystävämme aina vieraillessaan. Laiturikin synty hänen kanssa.