Nyt ois aikaaki kirjotella, mutta nyt ei lähe oikeen. Mielessä pyörii hyviä juttuja aina, kun käsillä jotaki tekkee, mutta niitähä ei muista sitte ku tässä eessä pojottaa tämä valakonen sivu.
No oon mää tässä vasenta kättä potiessa jotaki saanu vähä tehtyä. Nyt mulla on siis huono käsi ja vähä vähemmän huono käsi; oikiakaan ei oo ihan vielä hyvä, voimat ei oo vielä tulleet tarpeeksi ja titaanilevy painaa joissain asennoissa tuossa käsivarressa, mutta eiköhä se siitä ajallaan. Vasurista avattiin vain rannekanava, joka oliki kuulema ollu aika tiukilla ja kirurgi luppaili ettei heti ongelmat tuu siitäkää poistumaan, mutta aion olla sinnikäs. Uskon, että mitä enempi teen käsillä, sitä paremmat niistä tullee!
Mutta ehkä jo asiaan...
Isäntä on naputellu entisen etteisen purkupaneeleista uusia kaappeja ja mää oon hionu ja maalaillu niitä. Tuossa kulmakaapissa on muualta tullu ovi ja sekä paneelit että ovi ovat kertaalleen maalattu. Tuosta ite kaapista tullee tuommonen kermanvärinen kuin nuo täällä olleet vanhat kaapit.
Muistellaanpa tähän vähäsen, millaselta täällä on näyttäny...
Ennen ku me muutettiin, täällä näytti tältä; talo oli kesäpaikkana kymmenisen vuotta.
Tuossa oikeestaan on tuo sama nurkka. Voi että näyttääki pienelle pirtti :D
Viimeset listatki taloon on nyt haettu, teetettiin vanhan mallin mukkaan Puutavaraliike Tillmanilla. Niitten maalauski alkaa tässä jossain vaiheessa.
Sitte meillä on taasen onnellinen perhetapahtuma! Meiän Sulo on saanu elämänkumppanin <3 Martta-neiti muutti meille naapurikunnan puolelta, kun hän halusi maalle vapauteen. Pari kuukautta on nyt menny, Martta on ihan sylikissa meille jo, mutta Sulon kans ne ei välillä mahu ees samasta oviaukosta menneen. Hmh! Toivotaan, että ne vielä ystävystyy. Näläkä silti ajaa porsaat näinki lähelle toisiaan :D (Martta on siis tämä karvasempi ystävä)
Palailen taas ku on asiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti